pää

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe. Cognates include Estonian pea, Veps pä and Hungarian fej, fő.

• IPA^(key): /pæː/
• Rhymes: -æː
• Hyphenation: pää

pää

1. head (of an organism or organisation)
2. end, tip (physical end)

• "on one's head" is translated with inessive case into Finnish when referring to headgear:

  Miehellä oli hattu päässään.

  The man had a hat on his head. / The man wore a hat.

• example of adessive case usage:

  Mies seisoi päällään.

  The man was standing on his head.

• adessive (päällä), ablative (päältä) and allative (päälle) cases have also adverbial and postpositional usage; see respective entries
• inessive (päässä), elative (päästä) and illative (päähän) cases have also postpositional usage relating to distance; see respective entries

• adjectives: -päinen, päätön
• adpositions: päähän, päällä, päälle, päältä, päin, pääkkäin
• nouns: päähine, päällikkö, pääty
• verbs: päättyä, päättää, päätyä
• prefixes: pää-
• idioms:

  ahtaa päähänsä = to cram (information, into one's head), study hard

  inessive + ei + 3rd-pers. sg. of olla + päätä eikä häntää = cannot be made heads or tails of.

  Tässä ei ole päätä eikä häntää.

  I can't make heads or tails of this. / This makes no sense. / This is totally preposterous.

  käydä päinsä (instructive pl. + possessive suffix) = to do, be acceptable

• (human body parts:) kantapää, kurkunpää, kyynärpää, nenänpää, olkapää, poskipää, sormenpää

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

pää (genitive pään, partitive päätä)

1. head

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

pää (genitive pää, partitive päät)

1. head

• "pää" in Vadja keele sõnaraamat

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

pää (genitive pää, partitive pääd)

1. head
2. end, tip