kantapää

Finnish

Etymology

Compound of kanta + pää.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈkɑntɑˌpæː]
  • Hyphenation: kan‧ta‧pää
  • Rhymes: -æː

Noun

kantapää

  1. (anatomy) heel

Declension

Inflection of kantapää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative kantapää kantapäät
genitive kantapään kantapäiden
kantapäitten
partitive kantapäätä kantapäitä
illative kantapäähän kantapäihin
singular plural
nominative kantapää kantapäät
accusative nom. kantapää kantapäät
gen. kantapään
genitive kantapään kantapäiden
kantapäitten
partitive kantapäätä kantapäitä
inessive kantapäässä kantapäissä
elative kantapäästä kantapäistä
illative kantapäähän kantapäihin
adessive kantapäällä kantapäillä
ablative kantapäältä kantapäiltä
allative kantapäälle kantapäille
essive kantapäänä kantapäinä
translative kantapääksi kantapäiksi
instructive kantapäin
abessive kantapäättä kantapäittä
comitative kantapäineen

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.