reikäpää

Finnish

Etymology

reikä (“hole”) +‎ pää (“head”)

Noun

reikäpää

  1. (derogatory) airhead (having no brain, used often of a person who takes unnecessary risks e.g. when driving or in sports)

Declension
Inflection of reikäpää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative reikäpää reikäpäät
genitive reikäpään reikäpäiden
reikäpäitten
partitive reikäpäätä reikäpäitä
illative reikäpäähän reikäpäihin
singular plural
nominative reikäpää reikäpäät
accusative nom. reikäpää reikäpäät
gen. reikäpään
genitive reikäpään reikäpäiden
reikäpäitten
partitive reikäpäätä reikäpäitä
inessive reikäpäässä reikäpäissä
elative reikäpäästä reikäpäistä
illative reikäpäähän reikäpäihin
adessive reikäpäällä reikäpäillä
ablative reikäpäältä reikäpäiltä
allative reikäpäälle reikäpäille
essive reikäpäänä reikäpäinä
translative reikäpääksi reikäpäiksi
instructive — reikäpäin
abessive reikäpäättä reikäpäittä
comitative — reikäpäineen

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.