kunto

Finnish

Etymology

kunta + -o or earlier, originally in the sense "order".

Noun

kunto

  1. condition (health status of a medical patient)
  2. condition (state of any object, referring to the amount of its wear)
  3. fitness (ability to perform a function)
  4. shape; form (condition of personal health, especially muscular health)
    Olen mahtavassa kunnossa.
    I'm in a great shape.
  5. Often in inessive singular case, order (good arrangement; opposite to chaos).
    Kaikki on nyt kunnossa.
    Everything is in order/straight/all right/OK/fine now.

Declension

Inflection of kunto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative kunto kunnot
genitive kunnon kuntojen
partitive kuntoa kuntoja
illative kuntoon kuntoihin
singular plural
nominative kunto kunnot
accusative nom. kunto kunnot
gen. kunnon
genitive kunnon kuntojen
partitive kuntoa kuntoja
inessive kunnossa kunnoissa
elative kunnosta kunnoista
illative kuntoon kuntoihin
adessive kunnolla kunnoilla
ablative kunnolta kunnoilta
allative kunnolle kunnoille
essive kuntona kuntoina
translative kunnoksi kunnoiksi
instructive kunnoin
abessive kunnotta kunnoitta
comitative kuntoineen

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.