kunta
Faroese
Etymology
From Old Norse kunta, from Proto-Germanic *kuntǭ.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkʰʊn̥ta/
- Rhymes: -ʊn̥ta
Declension
Declension of kunta | ||||
---|---|---|---|---|
f1 | singular | plural | ||
indefinite | definite | indefinite | definite | |
nominative | kunta | kuntan | kuntur | kunturnar |
accusative | kuntu | kuntuna | kuntur | kunturnar |
dative | kuntu | kuntuni | kuntum | kuntunum |
genitive | kuntu | kuntunnar | kunta | kuntanna |
Finnish
(index ku)
Etymology
From Proto-Finnic *kunta, from Proto-Finno-Ugric *kunta. Cognates include Estonian -kond, Livonian *gõnd (kōzgõnd), Votic kunta, Mansi [script needed] (χōnt) and Hungarian had.
Pronunciation
- IPA(key): [ˈkun̪t̪ɑ]
- Rhymes: -untɑ
- Hyphenation: kun‧ta
Noun
kunta
- municipality, commune; local political division
- (in compounds) community, group, corps
- henkilö (“person”) → henkilökunta (“staff”)
- ihminen (“human”) → ihmiskunta (“humankind”)
- kalastus (“fishing”) → kalastuskunta (“fishery board”)
- kansa (“people”) → kansakunta (“nation”)
- kivi (“stone”) → kivikunta (“mineral kingdom”)
- veli (“brother”) → veljeskunta (“fraternity”)
- äänestäjä (“voter”) → äänestäjäkunta (“electorate”)
- palo (“fire”) → palokunta (“fire brigade”)
- seurakunta (“parish”)
- (in compounds) used in terms for administrative divisions
- hiippa (“mitre”) → hiippakunta (“diocese”)
- kihlakunta (“hundred, as an administrative division”)
- maa (“land”) → maakunta (“province”)
- (in compounds) used with a numeral to represent an approximate amount
- kymmenen (“ten”) → kymmenkunta (“about ten”), satakunta, tuhatkunta
- (taxonomy) kingdom
- (mathematics, set theory) field
Declension
Inflection of kunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kunta | kunnat | |
genitive | kunnan | kuntien | |
partitive | kuntaa | kuntia | |
illative | kuntaan | kuntiin | |
singular | plural | ||
nominative | kunta | kunnat | |
accusative | nom. | kunta | kunnat |
gen. | kunnan | ||
genitive | kunnan | kuntien kuntainrare | |
partitive | kuntaa | kuntia | |
inessive | kunnassa | kunnissa | |
elative | kunnasta | kunnista | |
illative | kuntaan | kuntiin | |
adessive | kunnalla | kunnilla | |
ablative | kunnalta | kunnilta | |
allative | kunnalle | kunnille | |
essive | kuntana | kuntina | |
translative | kunnaksi | kunniksi | |
instructive | — | kunnin | |
abessive | kunnatta | kunnitta | |
comitative | — | kuntineen |
Derived terms
- nouns: kuntalainen
- adjectives: kunnallinen, kunnittainen
- adverbs: kunnittain
compounds
- ammattikunta
- armeijakunta
- asiakaskunta
- aurinkokunta
- eduskunta
- eläinkunta
- esikunta
- henkilökunta
- herttuakunta
- hiippakunta
- huonekunta
- ihmiskunta
- johtokunta
- kaanikunta
- kalifikunta
- kansakunta
- kasvikunta
- keisarikunta
- kotikunta
- koulukunta
- kreivikunta
- kulmakunta
- kuningaskunta
- kunnanisä
- kunnanjohtaja
- kunnanvaltuusto
- kunnanvaltuutettu
- kuntaliitos
- kuntaliitto
- kuntarakenne
- kuntauudistus
- kuppikunta
- kuulijakunta
- kyläkunta
- kymmenkunta
- lautakunta
- liittokunta
- lukijakunta
- luomakunta
- maakunta
Icelandic
Etymology
From Old Norse kunta, from Proto-Germanic *kuntǭ, cognate with English cunt.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkʰʏn̥ta/
- Rhymes: -ʏn̥ta
Old Norse
Etymology
From Proto-Germanic *kuntǭ, whence also Middle English cunte (English cunt), Middle Low German kunte (all meaning “cunt”), Dutch kont (“arse”).
Declension
Wanyi
References
- Mary Laughren, Rob Pensalfini, Tom Mylne, Accounting for verb-initial order in an Australian language, in Verb First: On the syntax of verb-initial languages (2005)
This article is issued from
Wiktionary.
The text is licensed under Creative
Commons - Attribution - Sharealike.
Additional terms may apply for the media files.