kotikunta

Finnish

Etymology

koti (“home”) +‎ kunta (“municipality”)

Noun

kotikunta

  1. municipality of residence (the municipality in which one has his residence)

Declension
Inflection of kotikunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative kotikunta kotikunnat
genitive kotikunnan kotikuntien
partitive kotikuntaa kotikuntia
illative kotikuntaan kotikuntiin
singular plural
nominative kotikunta kotikunnat
accusative nom. kotikunta kotikunnat
gen. kotikunnan
genitive kotikunnan kotikuntien
kotikuntainrare
partitive kotikuntaa kotikuntia
inessive kotikunnassa kotikunnissa
elative kotikunnasta kotikunnista
illative kotikuntaan kotikuntiin
adessive kotikunnalla kotikunnilla
ablative kotikunnalta kotikunnilta
allative kotikunnalle kotikunnille
essive kotikuntana kotikuntina
translative kotikunnaksi kotikunniksi
instructive — kotikunnin
abessive kotikunnatta kotikunnitta
comitative — kotikuntineen

Derived terms
  • syntymäkotikunta
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.