paperi

Finnois

Étymologie

Mot d’emprunt d’origine indo-européenne datant de l’apparition du papier en Europe du Nord apparenté au français papier, à l’anglais paper, à l’espagnol papel ; du latin papyrus  papier, papyrus »), du grec ancien πάπυρος, pápyros  papyrus »)

Nom commun

Cas Singulier Pluriel
Nominatif paperi paperit
Génitif paperin paperien
papereiden
papereitten
Partitif paperia papereita
Accusatif paperi [1]
paperin [2]
paperit
Inessif paperissa papereissa
Illatif paperiin papereihin
Élatif paperista papereista
Adessif paperilla papereilla
Allatif paperille papereille
Ablatif paperilta papereilta
Essif paperina papereina
Translatif paperiksi papereiksi
Abessif paperitta papereitta
Instructif paperein
Comitatif papereine [3]
Distributif papereittain
Prolatif papereitse

paperi \ˈpɑ.pe.ri\

  1. (Papeterie) Papier.
  2. Document.
  3. (Informel) (Au pluriel) Papiers d’identité.

Dérivés

  • paperikko
  • paperinen
  • paperinmakuinen
  • paperiton
  • paperittomuus
  • paperoida
  • paperossi

Composés

  • kreppipaperi
  • painopaperi
  • paperiarkki
  • paperieriste
  • paperihuopa
  • paperikanta
  • paperikantinen
  • paperikoko
  • paperikone
  • paperikuitu
  • paperilaatu
  • paperiliima
  • paperiliitin
  • paperimarkka
  • paperimassa
  • paperinenäliina
  • paperinjalostus
  • paperinpala
  • paperintuotanto
  • paperipaino
  • paperipiikki
  • paperipino
  • paperiraha
  • paperisota
  • paperitehdas
  • paperiteollisuus
  • paperitiikeri
  • paperitollo
  • paperityöt
  • paperivene
  • sanomalehtipaperi
  • wc-paperi
Cet article est issu de Wiktionary. Le texte est sous licence Creative Commons - Attribution - Sharealike. Des conditions supplémentaires peuvent s'appliquer aux fichiers multimédias.