ääntötapa

Finnish

Etymology

ääntö + tapa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈæːntøˌtɑpɑ/, [ˈæːnt̪ø̞ˌt̪ɑpɑ]
  • Hyphenation: ään‧tö‧ta‧pa

Noun

ääntötapa

  1. (phonetics) manner of articulation

Declension

Inflection of ääntötapa (Kotus type 9/kala, p-v gradation)
nominative ääntötapa ääntötavat
genitive ääntötavan ääntötapojen
partitive ääntötapaa ääntötapoja
illative ääntötapaan ääntötapoihin
singular plural
nominative ääntötapa ääntötavat
accusative nom. ääntötapa ääntötavat
gen. ääntötavan
genitive ääntötavan ääntötapojen
ääntötapainrare
partitive ääntötapaa ääntötapoja
inessive ääntötavassa ääntötavoissa
elative ääntötavasta ääntötavoista
illative ääntötapaan ääntötapoihin
adessive ääntötavalla ääntötavoilla
ablative ääntötavalta ääntötavoilta
allative ääntötavalle ääntötavoille
essive ääntötapana ääntötapoina
translative ääntötavaksi ääntötavoiksi
instructive ääntötavoin
abessive ääntötavatta ääntötavoitta
comitative ääntötapoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.