vuoto

See also: vuotò

Finnish

Etymology

From vuotaa +‎ -o.

Noun

vuoto

  1. leak

Declension
Inflection of vuoto (Kotus type 1/valo, t-d gradation)
nominative vuoto vuodot
genitive vuodon vuotojen
partitive vuotoa vuotoja
illative vuotoon vuotoihin
singular plural
nominative vuoto vuodot
accusative nom. vuoto vuodot
gen. vuodon
genitive vuodon vuotojen
partitive vuotoa vuotoja
inessive vuodossa vuodoissa
elative vuodosta vuodoista
illative vuotoon vuotoihin
adessive vuodolla vuodoilla
ablative vuodolta vuodoilta
allative vuodolle vuodoille
essive vuotona vuotoina
translative vuodoksi vuodoiksi
instructive — vuodoin
abessive vuodotta vuodoitta
comitative — vuotoineen

Derived terms

References

    Italian

    Etymology

    From Vulgar Latin *vocitus, variant of vacĭtus, itself either from a verb *vacĕre, or from vacuātus, from vacuō, from vacuus, ultimately from vacō. Compare Old French vuit, vuide, French vide, English void, Catalan buit, also Spanish vacío, from vacīvus.

    Pronunciation
    • Audio(file)
    • Stress: vuòto
    • IPA(key): /ˈvwɔto/

    Adjective

    vuoto (feminine singular vuota, masculine plural vuoti, feminine plural vuote)

    1. empty, vacant
      Antonym: pieno

    Noun

    vuoto m (plural vuoti)

    1. gap
    2. vacancy
    3. vacuum

    Derived terms

    Verb

    vuoto

    1. first-person singular present indicative of vuotare
    This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.