velka

See also: velká and veľká

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *velka. Cognate with Estonian võlg, Veps velg.

Noun

velka

  1. debt
    • Olemme ikuisesti sinulle velkaa.
      • We are forever in your debt.
  2. olla ~ : to owe (someone)
    Olet minulle velkaa tuhat euroa.
    You owe me one thousand euros.
  3. olla veloissa + possessive suffix: to be indebted, to owe
    Olen pahasti veloissani.
    I'm heavily indebted.

Declension
Inflection of velka (Kotus type 9/kala, k- gradation)
nominative velka velat
genitive velan velkojen
partitive velkaa velkoja
illative velkaan velkoihin
singular plural
nominative velka velat
accusative nom. velka velat
gen. velan
genitive velan velkojen
velkainrare
partitive velkaa velkoja
inessive velassa veloissa
elative velasta veloista
illative velkaan velkoihin
adessive velalla veloilla
ablative velalta veloilta
allative velalle veloille
essive velkana velkoina
translative velaksi veloiksi
instructive — veloin
abessive velatta veloitta
comitative — velkoineen

Synonyms
  • (to owe someone): olla pystyssä, olla auki (colloquial)
  • (indebted): velkaantunut

Derived terms

Compounds
  • vastuuvelka
  • velallisen epärehellisyys
  • velanotto
  • velkaneuvoja
  • velkarahoitteinen
  • velkarahoitteisuus
  • velkataakka
  • velkavankeus
  • velkavastuu
  • velkavetoinen
  • velkavetoisuus

Anagrams

Ingrian

Noun

velka

  1. debt

Lithuanian

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈvʲɛlkɐ]

Verb

vel̃ka

  1. third-person singular present of vilkti
  2. third-person plural present of vilkti
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.