vankila

Finnish

Etymology

vanki + -la. Coined by Wolmar Schildt.

Noun

vankila

  1. prison

Declension

Inflection of vankila (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative vankila vankilat
genitive vankilan vankiloiden
vankiloitten
partitive vankilaa vankiloita
illative vankilaan vankiloihin
singular plural
nominative vankila vankilat
accusative nom. vankila vankilat
gen. vankilan
genitive vankilan vankiloiden
vankiloitten
vankilainrare
partitive vankilaa vankiloita
inessive vankilassa vankiloissa
elative vankilasta vankiloista
illative vankilaan vankiloihin
adessive vankilalla vankiloilla
ablative vankilalta vankiloilta
allative vankilalle vankiloille
essive vankilana vankiloina
translative vankilaksi vankiloiksi
instructive vankiloin
abessive vankilatta vankiloitta
comitative vankiloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.