vankeus

Finnish

Etymology

vanke- + -(u)us

Noun

vankeus

  1. imprisonment
  2. captivity

Declension

Inflection of vankeus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative vankeus vankeudet
genitive vankeuden vankeuksien
partitive vankeutta vankeuksia
illative vankeuteen vankeuksiin
singular plural
nominative vankeus vankeudet
accusative nom. vankeus vankeudet
gen. vankeuden
genitive vankeuden vankeuksien
partitive vankeutta vankeuksia
inessive vankeudessa vankeuksissa
elative vankeudesta vankeuksista
illative vankeuteen vankeuksiin
adessive vankeudella vankeuksilla
ablative vankeudelta vankeuksilta
allative vankeudelle vankeuksille
essive vankeutena vankeuksina
translative vankeudeksi vankeuksiksi
instructive vankeuksin
abessive vankeudetta vankeuksitta
comitative vankeuksineen

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.