tarkoittaa

Finnish

Etymology

tarkoi- + -ttaa

Verb

tarkoittaa

  1. (transitive) To mean.
    Mitä se tarkoittaa?
    What does it mean?

Conjugation

Inflection of tarkoittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tarkoitan en tarkoita 1st sing. olen tarkoittanut en ole tarkoittanut
2nd sing. tarkoitat et tarkoita 2nd sing. olet tarkoittanut et ole tarkoittanut
3rd sing. tarkoittaa ei tarkoita 3rd sing. on tarkoittanut ei ole tarkoittanut
1st plur. tarkoitamme emme tarkoita 1st plur. olemme tarkoittaneet emme ole tarkoittaneet
2nd plur. tarkoitatte ette tarkoita 2nd plur. olette tarkoittaneet ette ole tarkoittaneet
3rd plur. tarkoittavat eivät tarkoita 3rd plur. ovat tarkoittaneet eivät ole tarkoittaneet
passive tarkoitetaan ei tarkoiteta passive on tarkoitettu ei ole tarkoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tarkoitin en tarkoittanut 1st sing. olin tarkoittanut en ollut tarkoittanut
2nd sing. tarkoitit et tarkoittanut 2nd sing. olit tarkoittanut et ollut tarkoittanut
3rd sing. tarkoitti ei tarkoittanut 3rd sing. oli tarkoittanut ei ollut tarkoittanut
1st plur. tarkoitimme emme tarkoittaneet 1st plur. olimme tarkoittaneet emme olleet tarkoittaneet
2nd plur. tarkoititte ette tarkoittaneet 2nd plur. olitte tarkoittaneet ette olleet tarkoittaneet
3rd plur. tarkoittivat eivät tarkoittaneet 3rd plur. olivat tarkoittaneet eivät olleet tarkoittaneet
passive tarkoitettiin ei tarkoitettu passive oli tarkoitettu ei ollut tarkoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tarkoittaisin en tarkoittaisi 1st sing. olisin tarkoittanut en olisi tarkoittanut
2nd sing. tarkoittaisit et tarkoittaisi 2nd sing. olisit tarkoittanut et olisi tarkoittanut
3rd sing. tarkoittaisi ei tarkoittaisi 3rd sing. olisi tarkoittanut ei olisi tarkoittanut
1st plur. tarkoittaisimme emme tarkoittaisi 1st plur. olisimme tarkoittaneet emme olisi tarkoittaneet
2nd plur. tarkoittaisitte ette tarkoittaisi 2nd plur. olisitte tarkoittaneet ette olisi tarkoittaneet
3rd plur. tarkoittaisivat eivät tarkoittaisi 3rd plur. olisivat tarkoittaneet eivät olisi tarkoittaneet
passive tarkoitettaisiin ei tarkoitettaisi passive olisi tarkoitettu ei olisi tarkoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. tarkoita älä tarkoita 2nd sing. ole tarkoittanut älä ole tarkoittanut
3rd sing. tarkoittakoon älköön tarkoittako 3rd sing. olkoon tarkoittanut älköön olko tarkoittanut
1st plur. tarkoittakaamme älkäämme tarkoittako 1st plur. olkaamme tarkoittaneet älkäämme olko tarkoittaneet
2nd plur. tarkoittakaa älkää tarkoittako 2nd plur. olkaa tarkoittaneet älkää olko tarkoittaneet
3rd plur. tarkoittakoot älkööt tarkoittako 3rd plur. olkoot tarkoittaneet älkööt olko tarkoittaneet
passive tarkoitettakoon älköön tarkoitettako passive olkoon tarkoitettu älköön olko tarkoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tarkoittanen en tarkoittane 1st sing. lienen tarkoittanut en liene tarkoittanut
2nd sing. tarkoittanet et tarkoittane 2nd sing. lienet tarkoittanut et liene tarkoittanut
3rd sing. tarkoittanee ei tarkoittane 3rd sing. lienee tarkoittanut ei liene tarkoittanut
1st plur. tarkoittanemme emme tarkoittane 1st plur. lienemme tarkoittaneet emme liene tarkoittaneet
2nd plur. tarkoittanette ette tarkoittane 2nd plur. lienette tarkoittaneet ette liene tarkoittaneet
3rd plur. tarkoittanevat eivät tarkoittane 3rd plur. lienevät tarkoittaneet eivät liene tarkoittaneet
passive tarkoitettaneen ei tarkoitettane passive lienee tarkoitettu ei liene tarkoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tarkoittaa present tarkoittava tarkoitettava
long 1st2 tarkoittaakseen past tarkoittanut tarkoitettu
2nd inessive1 tarkoittaessa tarkoitettaessa agent1, 3 tarkoittama
instructive tarkoittaen negative tarkoittamaton
3rd inessive tarkoittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative tarkoittamasta
illative tarkoittamaan
adessive tarkoittamalla
abessive tarkoittamatta
instructive tarkoittaman tarkoitettaman
4th nominative tarkoittaminen
partitive tarkoittamista
5th2 tarkoittamaisillaan

Derived terms

Verb

tarkoittaa

  1. Third-person singular present indicative form of tarkoittaa.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.