säyne

Finnish

Etymology

From Proto-Finno-Ugric *säwnä. Contains the suffix -e. Cognates include Estonian säinas, Northern Sami seavnnját and Hungarian őn.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈsæyne̞ˣ]
  • Hyphenation: säy‧ne

Noun

säyne

  1. ide, Leuciscus idus

Declension

Inflection of säyne (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative säyne säyneet
genitive säyneen säyneiden
säyneitten
partitive säynettä säyneitä
illative säyneeseen säyneisiin
säyneihin
singular plural
nominative säyne säyneet
accusative nom. säyne säyneet
gen. säyneen
genitive säyneen säyneiden
säyneitten
partitive säynettä säyneitä
inessive säyneessä säyneissä
elative säyneestä säyneistä
illative säyneeseen säyneisiin
säyneihin
adessive säyneellä säyneillä
ablative säyneeltä säyneiltä
allative säyneelle säyneille
essive säyneenä säyneinä
translative säyneeksi säyneiksi
instructive säynein
abessive säyneettä säyneittä
comitative säyneineen

Synonyms

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.