sanamuoto

Finnish

Etymology

sana + muoto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsɑnɑˌmuo̯to/, [ˈs̠ɑnɑˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Hyphenation: sa‧na‧muo‧to

Noun

sanamuoto

  1. wording, phrasing

Declension

Inflection of sanamuoto (Kotus type 1/valo, t-d gradation)
nominative sanamuoto sanamuodot
genitive sanamuodon sanamuotojen
partitive sanamuotoa sanamuotoja
illative sanamuotoon sanamuotoihin
singular plural
nominative sanamuoto sanamuodot
accusative nom. sanamuoto sanamuodot
gen. sanamuodon
genitive sanamuodon sanamuotojen
partitive sanamuotoa sanamuotoja
inessive sanamuodossa sanamuodoissa
elative sanamuodosta sanamuodoista
illative sanamuotoon sanamuotoihin
adessive sanamuodolla sanamuodoilla
ablative sanamuodolta sanamuodoilta
allative sanamuodolle sanamuodoille
essive sanamuotona sanamuotoina
translative sanamuodoksi sanamuodoiksi
instructive sanamuodoin
abessive sanamuodotta sanamuodoitta
comitative sanamuotoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.