raaputin

Finnish

Etymology

raaputtaa + -in

Noun

raaputin

  1. scraper

Declension

Inflection of raaputin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative raaputin raaputtimet
genitive raaputtimen raaputtimien
raaputinten
partitive raaputinta raaputtimia
illative raaputtimeen raaputtimiin
singular plural
nominative raaputin raaputtimet
accusative nom. raaputin raaputtimet
gen. raaputtimen
genitive raaputtimen raaputtimien
raaputinten
partitive raaputinta raaputtimia
inessive raaputtimessa raaputtimissa
elative raaputtimesta raaputtimista
illative raaputtimeen raaputtimiin
adessive raaputtimella raaputtimilla
ablative raaputtimelta raaputtimilta
allative raaputtimelle raaputtimille
essive raaputtimena raaputtimina
translative raaputtimeksi raaputtimiksi
instructive raaputtimin
abessive raaputtimetta raaputtimitta
comitative raaputtimineen

Verb

raaputin

  1. First-person singular indicative past form of raaputtaa.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.