pyyhe

Finnish

Etymology

pyyhkiä (to wipe) + -e

Noun

pyyhe

  1. towel
  2. any piece of soft cloth, tissue paper etc. used for wiping
  3. (idiomatic, in the plural) rebuke, used chiefly with verbs saada (to get), antaa (to give), tulla (to come)
    Sain pomolta pyyhkeitä asiakkaan menettämisestä.
    I got the rebuke from my boss for losing a client.

Declension

Inflection of pyyhe (Kotus type 48/hame, k- gradation)
nominative pyyhe pyyhkeet
genitive pyyhkeen pyyhkeiden
pyyhkeitten
partitive pyyhettä pyyhkeitä
illative pyyhkeeseen pyyhkeisiin
pyyhkeihin
singular plural
nominative pyyhe pyyhkeet
accusative nom. pyyhe pyyhkeet
gen. pyyhkeen
genitive pyyhkeen pyyhkeiden
pyyhkeitten
partitive pyyhettä pyyhkeitä
inessive pyyhkeessä pyyhkeissä
elative pyyhkeestä pyyhkeistä
illative pyyhkeeseen pyyhkeisiin
pyyhkeihin
adessive pyyhkeellä pyyhkeillä
ablative pyyhkeeltä pyyhkeiltä
allative pyyhkeelle pyyhkeille
essive pyyhkeenä pyyhkeinä
translative pyyhkeeksi pyyhkeiksi
instructive pyyhkein
abessive pyyhkeettä pyyhkeittä
comitative pyyhkeineen

Synonyms

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.