pilke

Finnish

(index pi)

Etymology 1

Compare Proto-Germanic *blikōną (“to shine, sparkle”), Finnish pilkka (“jeer, mock; bullseye”).

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈpilkeˣ]
  • Hyphenation: pil‧ke
  • Rhymes: -e

Noun

pilke

  1. twinkle, flicker, glimmer, shimmer (faint unsteady light)
  2. twinkle (sparkle of delight in the eyes)
    Hänellä on pilkettä silmässä.
    He's got a twinkle in his eye.
Declension
Inflection of pilke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative pilke pilkkeet
genitive pilkkeen pilkkeiden
pilkkeitten
partitive pilkettä pilkkeitä
illative pilkkeeseen pilkkeisiin
pilkkeihin
singular plural
nominative pilke pilkkeet
accusative nom. pilke pilkkeet
gen. pilkkeen
genitive pilkkeen pilkkeiden
pilkkeitten
partitive pilkettä pilkkeitä
inessive pilkkeessä pilkkeissä
elative pilkkeestä pilkkeistä
illative pilkkeeseen pilkkeisiin
pilkkeihin
adessive pilkkeellä pilkkeillä
ablative pilkkeeltä pilkkeiltä
allative pilkkeelle pilkkeille
essive pilkkeenä pilkkeinä
translative pilkkeeksi pilkkeiksi
instructive — pilkkein
abessive pilkkeettä pilkkeittä
comitative — pilkkeineen

Etymology 2

< pilkkoa (“to cut into small pieces”)

Noun

pilke

  1. billet (short piece of firewood)
Synonyms

Tocharian B

Noun

pilke

  1. copper
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.