paniikkihäiriö

Finnish

Etymology

Compound of paniikki (panic) + häiriö (disorder).

Pronunciation

  • Hyphenation: pa‧niik‧ki‧häi‧ri‧ö
  • IPA(key): [ˈpɑniːkːiˌcæiriø̞]

Noun

paniikkihäiriö

  1. (psychology) panic disorder

Declension

Inflection of paniikkihäiriö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative paniikkihäiriö paniikkihäiriöt
genitive paniikkihäiriön paniikkihäiriöiden
paniikkihäiriöitten
partitive paniikkihäiriötä paniikkihäiriöitä
illative paniikkihäiriöön paniikkihäiriöihin
singular plural
nominative paniikkihäiriö paniikkihäiriöt
accusative nom. paniikkihäiriö paniikkihäiriöt
gen. paniikkihäiriön
genitive paniikkihäiriön paniikkihäiriöiden
paniikkihäiriöitten
partitive paniikkihäiriötä paniikkihäiriöitä
inessive paniikkihäiriössä paniikkihäiriöissä
elative paniikkihäiriöstä paniikkihäiriöistä
illative paniikkihäiriöön paniikkihäiriöihin
adessive paniikkihäiriöllä paniikkihäiriöillä
ablative paniikkihäiriöltä paniikkihäiriöiltä
allative paniikkihäiriölle paniikkihäiriöille
essive paniikkihäiriönä paniikkihäiriöinä
translative paniikkihäiriöksi paniikkihäiriöiksi
instructive paniikkihäiriöin
abessive paniikkihäiriöttä paniikkihäiriöittä
comitative paniikkihäiriöineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.