paikannin

Finnish

Etymology

paikantaa + -in

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpɑi̯kɑnːin/, [ˈpɑi̯kɑnːin]
  • Hyphenation: pai‧kan‧nin

Noun

paikannin

  1. locator (something that locates)

Declension

Inflection of paikannin (Kotus type 33/kytkin, nt-nn gradation)
nominative paikannin paikantimet
genitive paikantimen paikantimien
paikanninten
partitive paikanninta paikantimia
illative paikantimeen paikantimiin
singular plural
nominative paikannin paikantimet
accusative nom. paikannin paikantimet
gen. paikantimen
genitive paikantimen paikantimien
paikanninten
partitive paikanninta paikantimia
inessive paikantimessa paikantimissa
elative paikantimesta paikantimista
illative paikantimeen paikantimiin
adessive paikantimella paikantimilla
ablative paikantimelta paikantimilta
allative paikantimelle paikantimille
essive paikantimena paikantimina
translative paikantimeksi paikantimiksi
instructive paikantimin
abessive paikantimetta paikantimitta
comitative paikantimineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.