olemus

Finnish

Etymology

olla +‎ -mus

Noun

olemus

  1. essence
  2. substance
  3. general appearance of a person

Declension
Inflection of olemus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative olemus olemukset
genitive olemuksen olemusten
olemuksien
partitive olemusta olemuksia
illative olemukseen olemuksiin
singular plural
nominative olemus olemukset
accusative nom. olemus olemukset
gen. olemuksen
genitive olemuksen olemusten
olemuksien
partitive olemusta olemuksia
inessive olemuksessa olemuksissa
elative olemuksesta olemuksista
illative olemukseen olemuksiin
adessive olemuksella olemuksilla
ablative olemukselta olemuksilta
allative olemukselle olemuksille
essive olemuksena olemuksina
translative olemukseksi olemuksiksi
instructive — olemuksin
abessive olemuksetta olemuksitta
comitative — olemuksineen

Latin

Verb

olēmus

  1. first-person plural present active indicative of oleō
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.