märehtiminen

Finnish

Etymology

märehtiä + -minen

Noun

märehtiminen

  1. rumination
  2. (psychology) rumination

Declension

Inflection of märehtiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative märehtiminen märehtimiset
genitive märehtimisen märehtimisten
märehtimisien
partitive märehtimistä märehtimisiä
illative märehtimiseen märehtimisiin
singular plural
nominative märehtiminen märehtimiset
accusative nom. märehtiminen märehtimiset
gen. märehtimisen
genitive märehtimisen märehtimisten
märehtimisien
partitive märehtimistä märehtimisiä
inessive märehtimisessä märehtimisissä
elative märehtimisestä märehtimisistä
illative märehtimiseen märehtimisiin
adessive märehtimisellä märehtimisillä
ablative märehtimiseltä märehtimisiltä
allative märehtimiselle märehtimisille
essive märehtimisenä märehtimisinä
translative märehtimiseksi märehtimisiksi
instructive märehtimisin
abessive märehtimisettä märehtimisittä
comitative märehtimisineen

Verb

märehtiminen

  1. Fourth infinitive of märehtiä.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.