känti

See also: kanti

Finnish

Etymology

From English candy.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkænti/, [ˈkænt̪i]

Noun

känti

  1. (Finglish) candy

Declension

Inflection of känti (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative känti käntit
genitive käntin käntien
partitive käntiä käntejä
illative käntiin känteihin
singular plural
nominative känti käntit
accusative nom. känti käntit
gen. käntin
genitive käntin käntien
partitive käntiä käntejä
inessive käntissä känteissä
elative käntistä känteistä
illative käntiin känteihin
adessive käntillä känteillä
ablative käntiltä känteiltä
allative käntille känteille
essive käntinä känteinä
translative käntiksi känteiksi
instructive käntein
abessive käntittä känteittä
comitative känteineen

References

  • Hellstrom, Robert W. (1976), “Finglish”, in American Speech, volume 51, issue 1/2, page 88

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.