kuin

See also: kuīn

Finnish

(index ku)

Etymology 1

The instructive case of kuka <- Proto-Uralic *ku- (cognates include Hungarian hogy).

Adverb

kuin

  1. (colloquial) how?
    Kuin vanha sä oot?
    How old are you?

Conjunction

kuin

  1. (subordinating, + conditional) as if
    Hän oli kuin ei olisi huomannut mitään.
    He behaved as if he hadn't noticed anything.
  2. (~ myös) as well as
    kuin kesällä myös talvella ― in summer as well as winter
Synonyms

Particle

kuin

  1. (coordinating) used in yhtä kuin and niin kuin
    Kissa on yhtä suuri kuin pieni koira.
    The cat is as big as a little dog.
    Syö niin paljon kuin haluat.
    Eat as much as you want.
  2. (coordinating, with comparative) than
    Kissa on isompi kuin hiiri.
    The cat is bigger than a mouse.
  3. (coordinating) as, like
    Se kävelee kuin ankka.
    It walks like a duck.

Etymology 2

Noun

kuin

  1. Instructive plural form of kuu.

Anagrams

Middle English

Noun

kuin

  1. Alternative form of kyne

Volapük

Noun

kuin (plural kuins)

  1. quintal (one hundred kilograms)

Declension
declension of kuin
singular plural
nominative kuin kuins
genitive kuina kuinas
dative kuine kuines
accusative kuini kuinis
vocative 1 o kuin! o kuins!
predicative 2 kuinu kuinus
  • 1 status as a case is disputed
  • 2 in some later, non-classical Volapük only
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.