kovite

Esperanto

Adverb

kovite

  1. past adverbial passive participle of kovi

Finnish

Etymology

From kovittaa + -e.

Noun

kovite

  1. Synonym of kovike

Declension

Inflection of kovite (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative kovite kovitteet
genitive kovitteen kovitteiden
kovitteitten
partitive kovitetta kovitteita
illative kovitteeseen kovitteisiin
kovitteihin
singular plural
nominative kovite kovitteet
accusative nom. kovite kovitteet
gen. kovitteen
genitive kovitteen kovitteiden
kovitteitten
partitive kovitetta kovitteita
inessive kovitteessa kovitteissa
elative kovitteesta kovitteista
illative kovitteeseen kovitteisiin
kovitteihin
adessive kovitteella kovitteilla
ablative kovitteelta kovitteilta
allative kovitteelle kovitteille
essive kovitteena kovitteina
translative kovitteeksi kovitteiksi
instructive kovittein
abessive kovitteetta kovitteitta
comitative kovitteineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.