kirkkokunta

Finnish

Etymology

kirkko + kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkːoˌkuntɑ/, [ˈkirkːo̞ˌkun̪t̪ɑ]
  • Hyphenation: kirk‧ko‧kun‧ta

Noun

kirkkokunta

  1. denomination (religious subgroup)

Declension

Inflection of kirkkokunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative kirkkokunta kirkkokunnat
genitive kirkkokunnan kirkkokuntien
partitive kirkkokuntaa kirkkokuntia
illative kirkkokuntaan kirkkokuntiin
singular plural
nominative kirkkokunta kirkkokunnat
accusative nom. kirkkokunta kirkkokunnat
gen. kirkkokunnan
genitive kirkkokunnan kirkkokuntien
kirkkokuntainrare
partitive kirkkokuntaa kirkkokuntia
inessive kirkkokunnassa kirkkokunnissa
elative kirkkokunnasta kirkkokunnista
illative kirkkokuntaan kirkkokuntiin
adessive kirkkokunnalla kirkkokunnilla
ablative kirkkokunnalta kirkkokunnilta
allative kirkkokunnalle kirkkokunnille
essive kirkkokuntana kirkkokuntina
translative kirkkokunnaksi kirkkokunniksi
instructive kirkkokunnin
abessive kirkkokunnatta kirkkokunnitta
comitative kirkkokuntineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.