kauppa

Finnish

(index ka)

Etymology

From Old Norse kaupa, compare Old English ċēap and German Kauf, which in turn from Latin caupo.

Pronunciation

IPA^(key): /ˈkɑu̯pːɑ/, [ˈkɑu̯pːɑ]
Hyphenation: kaup‧pa
Rhymes: -ɑupːɑ

Noun

kauppa

commerce, business, trade; (illegal) traffic
buying and selling, trading, dealing
deal, transaction, sale
shop, store, market; grocery

Declension

Inflection of kauppa (Kotus type 9/kala, pp-p gradation)
nominative		kauppa	kaupat
genitive		kaupan	kauppojen
partitive		kauppaa	kauppoja
illative		kauppaan	kauppoihin
		singular	plural
nominative		kauppa	kaupat
accusative	nom.	kauppa	kaupat
accusative	gen.	kaupan	kaupat
genitive		kaupan	kauppojen kauppain^rare
partitive		kauppaa	kauppoja
inessive		kaupassa	kaupoissa
elative		kaupasta	kaupoista
illative		kauppaan	kauppoihin
adessive		kaupalla	kaupoilla
ablative		kaupalta	kaupoilta
allative		kaupalle	kaupoille
essive		kauppana	kauppoina
translative		kaupaksi	kaupoiksi
instructive		—	kaupoin
abessive		kaupatta	kaupoitta
comitative		—	kauppoineen

Synonyms

(buying and selling, trading, dealing): kaupankäynti
(deal, transaction, sale): kaupanteko
(shop, store): liike, myymälä, puoti
(market): marketti
(grocery): elintarvikeliike, ruokakauppa

Derived terms

Derived terms

adjectives: kaupallinen
hieroa kauppaa = to haggle, dicker, bargain, negotiate
käydä kaupaksi = to sell (well), be a hot item, go like hotcakes, sell like hotcakes
käydä kauppaa = to do business, transact business
mennä kaupaksi = to sell (well), be a hot item, go like hotcakes, sell like hotcakes

nouns: kauppala, kauppias
tehdä kaupat = to close a deal
tehdä kauppansa = to sell (well), be a hot item, go like hotcakes, sell like hotcakes
verbs: kaupata, kaupita

Compounds

compounds

Related terms

kaupunki

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.