kaksisuuntainen

Finnish

Etymology

kaksi (“two”) +‎ suunta (“direction”) +‎ -inen

Adjective

kaksisuuntainen (not comparable)

  1. bidirectional, two-way (moving in two directions)
  2. (telecommunications) duplex, two-way (permitting communication in two directions)
  3. bipolar (relating to or having bipolar disorder)
  4. (statistics, of a test) two-tailed

Usage notes

Declension
Inflection of kaksisuuntainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaksisuuntainen kaksisuuntaiset
genitive kaksisuuntaisen kaksisuuntaisten
kaksisuuntaisien
partitive kaksisuuntaista kaksisuuntaisia
illative kaksisuuntaiseen kaksisuuntaisiin
singular plural
nominative kaksisuuntainen kaksisuuntaiset
accusative nom. kaksisuuntainen kaksisuuntaiset
gen. kaksisuuntaisen
genitive kaksisuuntaisen kaksisuuntaisten
kaksisuuntaisien
partitive kaksisuuntaista kaksisuuntaisia
inessive kaksisuuntaisessa kaksisuuntaisissa
elative kaksisuuntaisesta kaksisuuntaisista
illative kaksisuuntaiseen kaksisuuntaisiin
adessive kaksisuuntaisella kaksisuuntaisilla
ablative kaksisuuntaiselta kaksisuuntaisilta
allative kaksisuuntaiselle kaksisuuntaisille
essive kaksisuuntaisena kaksisuuntaisina
translative kaksisuuntaiseksi kaksisuuntaisiksi
instructive — kaksisuuntaisin
abessive kaksisuuntaisetta kaksisuuntaisitta
comitative — kaksisuuntaisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.