kaisla

See also: Kaisla

Finnish

(index ka)

Etymology

Borrowed from Proto-Germanic *gaisilan-, *gaisila- (staff, whip). Compare German Geißel and Swedish gissel.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑi̯slɑ/, [ˈkɑi̯s̠lɑ]
  • Hyphenation: kais‧la

Noun

kaisla

  1. rush, bulrush, club-rush (grass-like plants of the genus Scirpus)

Declension

Inflection of kaisla (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kaisla kaislat
genitive kaislan kaislojen
partitive kaislaa kaisloja
illative kaislaan kaisloihin
singular plural
nominative kaisla kaislat
accusative nom. kaisla kaislat
gen. kaislan
genitive kaislan kaislojen
kaislainrare
partitive kaislaa kaisloja
inessive kaislassa kaisloissa
elative kaislasta kaisloista
illative kaislaan kaisloihin
adessive kaislalla kaisloilla
ablative kaislalta kaisloilta
allative kaislalle kaisloille
essive kaislana kaisloina
translative kaislaksi kaisloiksi
instructive kaisloin
abessive kaislatta kaisloitta
comitative kaisloineen

Compounds

References

  • Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish etymological dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.