jäte

See also: jate

Finnish

Etymology

From jättää +‎ -e.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈjæteˣ/, [ˈjæt̪e̞(ʔ)]
  • Hyphenation: jä‧te

Noun

jäte

  1. waste, garbage, rubbish

Declension
Inflection of jäte (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative jäte jätteet
genitive jätteen jätteiden
jätteitten
partitive jätettä jätteitä
illative jätteeseen jätteisiin
jätteihin
singular plural
nominative jäte jätteet
accusative nom. jäte jätteet
gen. jätteen
genitive jätteen jätteiden
jätteitten
partitive jätettä jätteitä
inessive jätteessä jätteissä
elative jätteestä jätteistä
illative jätteeseen jätteisiin
jätteihin
adessive jätteellä jätteillä
ablative jätteeltä jätteiltä
allative jätteelle jätteille
essive jätteenä jätteinä
translative jätteeksi jätteiksi
instructive — jättein
abessive jätteettä jätteittä
comitative — jätteineen

German

Pronunciation
  • Audio(file)

Verb

jäte

  1. First-person singular present of jäten.
  2. First-person singular subjunctive I of jäten.
  3. Third-person singular subjunctive I of jäten.
  4. Imperative singular of jäten.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.