aikakautinen

Finnish

Etymology

aikakausi +‎ -inen

Adjective

aikakautinen

  1. periodic (referring to a period or periods)

Declension
Inflection of aikakautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative aikakautinen aikakautiset
genitive aikakautisen aikakautisten
aikakautisien
partitive aikakautista aikakautisia
illative aikakautiseen aikakautisiin
singular plural
nominative aikakautinen aikakautiset
accusative nom. aikakautinen aikakautiset
gen. aikakautisen
genitive aikakautisen aikakautisten
aikakautisien
partitive aikakautista aikakautisia
inessive aikakautisessa aikakautisissa
elative aikakautisesta aikakautisista
illative aikakautiseen aikakautisiin
adessive aikakautisella aikakautisilla
ablative aikakautiselta aikakautisilta
allative aikakautiselle aikakautisille
essive aikakautisena aikakautisina
translative aikakautiseksi aikakautisiksi
instructive — aikakautisin
abessive aikakautisetta aikakautisitta
comitative — aikakautisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.