Vanhala

Finnish

Etymology

vanha (“old”) +‎ -la

Proper noun

Vanhala

  1. A surname​.

Declension
Inflection of Vanhala (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative Vanhala Vanhalat
genitive Vanhalan Vanhaloiden
Vanhaloitten
partitive Vanhalaa Vanhaloita
illative Vanhalaan Vanhaloihin
singular plural
nominative Vanhala Vanhalat
accusative nom. Vanhala Vanhalat
gen. Vanhalan
genitive Vanhalan Vanhaloiden
Vanhaloitten
Vanhalainrare
partitive Vanhalaa Vanhaloita
inessive Vanhalassa Vanhaloissa
elative Vanhalasta Vanhaloista
illative Vanhalaan Vanhaloihin
adessive Vanhalalla Vanhaloilla
ablative Vanhalalta Vanhaloilta
allative Vanhalalle Vanhaloille
essive Vanhalana Vanhaloina
translative Vanhalaksi Vanhaloiksi
instructive — Vanhaloin
abessive Vanhalatta Vanhaloitta
comitative — Vanhaloineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.