Mäkelä

See also: Makela

Finnish

Etymology

From mäki (“hill”) +‎ -lä.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmækelæ/, [ˈmæke̞læ]
  • Hyphenation: Mä‧ke‧lä

Proper noun

Mäkelä

  1. A common surname​.
  2. Any of a number of small places in Finland.

Declension
Inflection of Mäkelä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative Mäkelä Mäkelät
genitive Mäkelän Mäkelöiden
Mäkelöitten
partitive Mäkelää Mäkelöitä
illative Mäkelään Mäkelöihin
singular plural
nominative Mäkelä Mäkelät
accusative nom. Mäkelä Mäkelät
gen. Mäkelän
genitive Mäkelän Mäkelöiden
Mäkelöitten
Mäkeläinrare
partitive Mäkelää Mäkelöitä
inessive Mäkelässä Mäkelöissä
elative Mäkelästä Mäkelöistä
illative Mäkelään Mäkelöihin
adessive Mäkelällä Mäkelöillä
ablative Mäkelältä Mäkelöiltä
allative Mäkelälle Mäkelöille
essive Mäkelänä Mäkelöinä
translative Mäkeläksi Mäkelöiksi
instructive — Mäkelöin
abessive Mäkelättä Mäkelöittä
comitative — Mäkelöineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.