Kaisu

See also: kaisū

Finnish

Etymology

From a diminutive form of Kaisa, from Katariina (“Catherine”).

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈkɑisu]
  • Hyphenation: Kai‧su

Proper noun

Kaisu

  1. A female given name.
    • 1918 Anni Swan, Kaarinan kesäloma, WSOY (1956), page 111:
      Ei, Kaarina kulta, heitä rillit nurkkaan, luovu arvokkaasta opettajannaamastasi ja muutu jälleen vallattomaksi Kaisuksi.

Declension
Inflection of Kaisu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Kaisu Kaisut
genitive Kaisun Kaisujen
partitive Kaisua Kaisuja
illative Kaisuun Kaisuihin
singular plural
nominative Kaisu Kaisut
accusative nom. Kaisu Kaisut
gen. Kaisun
genitive Kaisun Kaisujen
partitive Kaisua Kaisuja
inessive Kaisussa Kaisuissa
elative Kaisusta Kaisuista
illative Kaisuun Kaisuihin
adessive Kaisulla Kaisuilla
ablative Kaisulta Kaisuilta
allative Kaisulle Kaisuille
essive Kaisuna Kaisuina
translative Kaisuksi Kaisuiksi
instructive — Kaisuin
abessive Kaisutta Kaisuitta
comitative — Kaisuineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.