äännös

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈæːnːøs/, [ˈæːnːø̞s̠]
  • Hyphenation: ään‧nös

Noun

äännös

  1. (phonetics) an instance of producing a phone or any sound with one's voice

Declension

Inflection of äännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative äännös äännökset
genitive äännöksen äännösten
äännöksien
partitive äännöstä äännöksiä
illative äännökseen äännöksiin
singular plural
nominative äännös äännökset
accusative nom. äännös äännökset
gen. äännöksen
genitive äännöksen äännösten
äännöksien
partitive äännöstä äännöksiä
inessive äännöksessä äännöksissä
elative äännöksestä äännöksistä
illative äännökseen äännöksiin
adessive äännöksellä äännöksillä
ablative äännökseltä äännöksiltä
allative äännökselle äännöksille
essive äännöksenä äännöksinä
translative äännökseksi äännöksiksi
instructive äännöksin
abessive äännöksettä äännöksittä
comitative äännöksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.