yksivuotinen

Finnish

Etymology

yksi (“one”) +‎ vuosi (“year”) +‎ -inen

Adjective

yksivuotinen

  1. annual (living or lasting one year or season)

Declension
Inflection of yksivuotinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksivuotinen yksivuotiset
genitive yksivuotisen yksivuotisten
yksivuotisien
partitive yksivuotista yksivuotisia
illative yksivuotiseen yksivuotisiin
singular plural
nominative yksivuotinen yksivuotiset
accusative nom. yksivuotinen yksivuotiset
gen. yksivuotisen
genitive yksivuotisen yksivuotisten
yksivuotisien
partitive yksivuotista yksivuotisia
inessive yksivuotisessa yksivuotisissa
elative yksivuotisesta yksivuotisista
illative yksivuotiseen yksivuotisiin
adessive yksivuotisella yksivuotisilla
ablative yksivuotiselta yksivuotisilta
allative yksivuotiselle yksivuotisille
essive yksivuotisena yksivuotisina
translative yksivuotiseksi yksivuotisiksi
instructive — yksivuotisin
abessive yksivuotisetta yksivuotisitta
comitative — yksivuotisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.