yksinäisyys

Finnish

Etymology

yksinäinen + -yys

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈyksinæisyːs]
  • Hyphenation: yk‧si‧näi‧syys

Noun

yksinäisyys

  1. loneliness, solitude

Declension

Inflection of yksinäisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative yksinäisyys yksinäisyydet
genitive yksinäisyyden yksinäisyyksien
partitive yksinäisyyttä yksinäisyyksiä
illative yksinäisyyteen yksinäisyyksiin
singular plural
nominative yksinäisyys yksinäisyydet
accusative nom. yksinäisyys yksinäisyydet
gen. yksinäisyyden
genitive yksinäisyyden yksinäisyyksien
partitive yksinäisyyttä yksinäisyyksiä
inessive yksinäisyydessä yksinäisyyksissä
elative yksinäisyydestä yksinäisyyksistä
illative yksinäisyyteen yksinäisyyksiin
adessive yksinäisyydellä yksinäisyyksillä
ablative yksinäisyydeltä yksinäisyyksiltä
allative yksinäisyydelle yksinäisyyksille
essive yksinäisyytenä yksinäisyyksinä
translative yksinäisyydeksi yksinäisyyksiksi
instructive yksinäisyyksin
abessive yksinäisyydettä yksinäisyyksittä
comitative yksinäisyyksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.