yksinäisvokaalinen

Finnish

Adjective

yksinäisvokaalinen

  1. (phonetics) monophthongal

Declension

Inflection of yksinäisvokaalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksinäisvokaalinen yksinäisvokaaliset
genitive yksinäisvokaalisen yksinäisvokaalisten
yksinäisvokaalisien
partitive yksinäisvokaalista yksinäisvokaalisia
illative yksinäisvokaaliseen yksinäisvokaalisiin
singular plural
nominative yksinäisvokaalinen yksinäisvokaaliset
accusative nom. yksinäisvokaalinen yksinäisvokaaliset
gen. yksinäisvokaalisen
genitive yksinäisvokaalisen yksinäisvokaalisten
yksinäisvokaalisien
partitive yksinäisvokaalista yksinäisvokaalisia
inessive yksinäisvokaalisessa yksinäisvokaalisissa
elative yksinäisvokaalisesta yksinäisvokaalisista
illative yksinäisvokaaliseen yksinäisvokaalisiin
adessive yksinäisvokaalisella yksinäisvokaalisilla
ablative yksinäisvokaaliselta yksinäisvokaalisilta
allative yksinäisvokaaliselle yksinäisvokaalisille
essive yksinäisvokaalisena yksinäisvokaalisina
translative yksinäisvokaaliseksi yksinäisvokaalisiksi
instructive yksinäisvokaalisin
abessive yksinäisvokaalisetta yksinäisvokaalisitta
comitative yksinäisvokaalisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.