yksinpeli

Finnish

Etymology

yksin + peli

Noun

yksinpeli

  1. singleplayer game

Declension

Inflection of yksinpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative yksinpeli yksinpelit
genitive yksinpelin yksinpelien
partitive yksinpeliä yksinpelejä
illative yksinpeliin yksinpeleihin
singular plural
nominative yksinpeli yksinpelit
accusative nom. yksinpeli yksinpelit
gen. yksinpelin
genitive yksinpelin yksinpelien
partitive yksinpeliä yksinpelejä
inessive yksinpelissä yksinpeleissä
elative yksinpelistä yksinpeleistä
illative yksinpeliin yksinpeleihin
adessive yksinpelillä yksinpeleillä
ablative yksinpeliltä yksinpeleiltä
allative yksinpelille yksinpeleille
essive yksinpelinä yksinpeleinä
translative yksinpeliksi yksinpeleiksi
instructive yksinpelein
abessive yksinpelittä yksinpeleittä
comitative yksinpeleineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.