yhteenkuuluvuus

Finnish

Alternative forms

Etymology

yhteen (“together”) + kuuluvuus, from kuuluva (“belonging”) (from kuulua (“to belong”)) +‎ -uus (“-ness”)

Noun

yhteenkuuluvuus

  1. social cohesion (the bonds or "glue" that maintain stability in society)
  2. togetherness (state or quality of being together)

Declension
Inflection of yhteenkuuluvuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative yhteenkuuluvuus yhteenkuuluvuudet
genitive yhteenkuuluvuuden yhteenkuuluvuuksien
partitive yhteenkuuluvuutta yhteenkuuluvuuksia
illative yhteenkuuluvuuteen yhteenkuuluvuuksiin
singular plural
nominative yhteenkuuluvuus yhteenkuuluvuudet
accusative nom. yhteenkuuluvuus yhteenkuuluvuudet
gen. yhteenkuuluvuuden
genitive yhteenkuuluvuuden yhteenkuuluvuuksien
partitive yhteenkuuluvuutta yhteenkuuluvuuksia
inessive yhteenkuuluvuudessa yhteenkuuluvuuksissa
elative yhteenkuuluvuudesta yhteenkuuluvuuksista
illative yhteenkuuluvuuteen yhteenkuuluvuuksiin
adessive yhteenkuuluvuudella yhteenkuuluvuuksilla
ablative yhteenkuuluvuudelta yhteenkuuluvuuksilta
allative yhteenkuuluvuudelle yhteenkuuluvuuksille
essive yhteenkuuluvuutena yhteenkuuluvuuksina
translative yhteenkuuluvuudeksi yhteenkuuluvuuksiksi
instructive — yhteenkuuluvuuksin
abessive yhteenkuuluvuudetta yhteenkuuluvuuksitta
comitative — yhteenkuuluvuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.