väliintulo

Finnish

Etymology

väliin (“to a gap, interval, space between”) +‎ tulo (“act of coming”)

Noun

väliintulo

  1. interference
  2. intervention

Declension
Inflection of väliintulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative väliintulo väliintulot
genitive väliintulon väliintulojen
partitive väliintuloa väliintuloja
illative väliintuloon väliintuloihin
singular plural
nominative väliintulo väliintulot
accusative nom. väliintulo väliintulot
gen. väliintulon
genitive väliintulon väliintulojen
partitive väliintuloa väliintuloja
inessive väliintulossa väliintuloissa
elative väliintulosta väliintuloista
illative väliintuloon väliintuloihin
adessive väliintulolla väliintuloilla
ablative väliintulolta väliintuloilta
allative väliintulolle väliintuloille
essive väliintulona väliintuloina
translative väliintuloksi väliintuloiksi
instructive — väliintuloin
abessive väliintulotta väliintuloitta
comitative — väliintuloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.