väliaine

Finnish

Etymology

väli- (“intermediate”) +‎ aine (“substance”)

Noun

väliaine

  1. (physics) medium

Declension
Inflection of väliaine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative väliaine väliaineet
genitive väliaineen väliaineiden
väliaineitten
partitive väliainetta väliaineita
illative väliaineeseen väliaineisiin
väliaineihin
singular plural
nominative väliaine väliaineet
accusative nom. väliaine väliaineet
gen. väliaineen
genitive väliaineen väliaineiden
väliaineitten
partitive väliainetta väliaineita
inessive väliaineessa väliaineissa
elative väliaineesta väliaineista
illative väliaineeseen väliaineisiin
väliaineihin
adessive väliaineella väliaineilla
ablative väliaineelta väliaineilta
allative väliaineelle väliaineille
essive väliaineena väliaineina
translative väliaineeksi väliaineiksi
instructive — väliainein
abessive väliaineetta väliaineitta
comitative — väliaineineen

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.