voimaharjoittelu

Finnish

Etymology

voima (strength) + harjoittelu (training)

Noun

voimaharjoittelu

  1. strength training (form of exercise where the goal is to increase the strength of the muscles through anaerobic exercise; part of a training program for many sports)

Declension

Inflection of voimaharjoittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative voimaharjoittelu voimaharjoittelut
genitive voimaharjoittelun voimaharjoittelujen
voimaharjoitteluiden
voimaharjoitteluitten
partitive voimaharjoittelua voimaharjoitteluja
voimaharjoitteluita
illative voimaharjoitteluun voimaharjoitteluihin
singular plural
nominative voimaharjoittelu voimaharjoittelut
accusative nom. voimaharjoittelu voimaharjoittelut
gen. voimaharjoittelun
genitive voimaharjoittelun voimaharjoittelujen
voimaharjoitteluiden
voimaharjoitteluitten
partitive voimaharjoittelua voimaharjoitteluja
voimaharjoitteluita
inessive voimaharjoittelussa voimaharjoitteluissa
elative voimaharjoittelusta voimaharjoitteluista
illative voimaharjoitteluun voimaharjoitteluihin
adessive voimaharjoittelulla voimaharjoitteluilla
ablative voimaharjoittelulta voimaharjoitteluilta
allative voimaharjoittelulle voimaharjoitteluille
essive voimaharjoitteluna voimaharjoitteluina
translative voimaharjoitteluksi voimaharjoitteluiksi
instructive voimaharjoitteluin
abessive voimaharjoittelutta voimaharjoitteluitta
comitative voimaharjoitteluineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.