vartija

Finnish

(index va)

Etymology

Of Germanic origin, possibly Gothic wardja "guard". Compare also eg. English ward, Proto-Germanic *wardōną. Loans from the same or similar source include Estonian vardja (“bailiff”), Karelian vartie.

Pronunciation
  • Hyphenation: var‧ti‧ja
  • Rhymes: -ijɑ
  • IPA(key): /ˈʋɑrtijɑ/

Noun

vartija

  1. guard

Declension
Inflection of vartija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative vartija vartijat
genitive vartijan vartijoiden
vartijoitten
partitive vartijaa vartijoita
illative vartijaan vartijoihin
singular plural
nominative vartija vartijat
accusative nom. vartija vartijat
gen. vartijan
genitive vartijan vartijoiden
vartijoitten
vartijainrare
partitive vartijaa vartijoita
inessive vartijassa vartijoissa
elative vartijasta vartijoista
illative vartijaan vartijoihin
adessive vartijalla vartijoilla
ablative vartijalta vartijoilta
allative vartijalle vartijoille
essive vartijana vartijoina
translative vartijaksi vartijoiksi
instructive — vartijoin
abessive vartijatta vartijoitta
comitative — vartijoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.