vanhakantainen

Finnish

Etymology

vanha + kanta + -inen

Adjective

vanhakantainen (comparative vanhakantaisempi, superlative vanhakantaisin)

  1. backward (of a thought or value: outdated)

Declension

Inflection of vanhakantainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vanhakantainen vanhakantaiset
genitive vanhakantaisen vanhakantaisten
vanhakantaisien
partitive vanhakantaista vanhakantaisia
illative vanhakantaiseen vanhakantaisiin
singular plural
nominative vanhakantainen vanhakantaiset
accusative nom. vanhakantainen vanhakantaiset
gen. vanhakantaisen
genitive vanhakantaisen vanhakantaisten
vanhakantaisien
partitive vanhakantaista vanhakantaisia
inessive vanhakantaisessa vanhakantaisissa
elative vanhakantaisesta vanhakantaisista
illative vanhakantaiseen vanhakantaisiin
adessive vanhakantaisella vanhakantaisilla
ablative vanhakantaiselta vanhakantaisilta
allative vanhakantaiselle vanhakantaisille
essive vanhakantaisena vanhakantaisina
translative vanhakantaiseksi vanhakantaisiksi
instructive vanhakantaisin
abessive vanhakantaisetta vanhakantaisitta
comitative vanhakantaisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.