vakuutus

Finnish

Etymology

vakuuttaa + -us

Pronunciation

  • Hyphenation: va‧kuu‧tus
  • IPA(key): [ˈvɑkuːtus]

Noun

vakuutus

  1. insurance
  2. assurance or promise
  3. oath of office (abbreviated form of virkavakuutus)

Declension

Inflection of vakuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vakuutus vakuutukset
genitive vakuutuksen vakuutusten
vakuutuksien
partitive vakuutusta vakuutuksia
illative vakuutukseen vakuutuksiin
singular plural
nominative vakuutus vakuutukset
accusative nom. vakuutus vakuutukset
gen. vakuutuksen
genitive vakuutuksen vakuutusten
vakuutuksien
partitive vakuutusta vakuutuksia
inessive vakuutuksessa vakuutuksissa
elative vakuutuksesta vakuutuksista
illative vakuutukseen vakuutuksiin
adessive vakuutuksella vakuutuksilla
ablative vakuutukselta vakuutuksilta
allative vakuutukselle vakuutuksille
essive vakuutuksena vakuutuksina
translative vakuutukseksi vakuutuksiksi
instructive vakuutuksin
abessive vakuutuksetta vakuutuksitta
comitative vakuutuksineen

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.