ulkoinen

Finnish

Etymology

ulko- + -inen

Adjective

ulkoinen

  1. External.

Declension

Inflection of ulkoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ulkoinen ulkoiset
genitive ulkoisen ulkoisten
ulkoisien
partitive ulkoista ulkoisia
illative ulkoiseen ulkoisiin
singular plural
nominative ulkoinen ulkoiset
accusative nom. ulkoinen ulkoiset
gen. ulkoisen
genitive ulkoisen ulkoisten
ulkoisien
partitive ulkoista ulkoisia
inessive ulkoisessa ulkoisissa
elative ulkoisesta ulkoisista
illative ulkoiseen ulkoisiin
adessive ulkoisella ulkoisilla
ablative ulkoiselta ulkoisilta
allative ulkoiselle ulkoisille
essive ulkoisena ulkoisina
translative ulkoiseksi ulkoisiksi
instructive ulkoisin
abessive ulkoisetta ulkoisitta
comitative ulkoisine

Antonyms

Derived terms

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.