täynnä

Finnish

Etymology

Old essive of täysi; *täysnä > täynnä.

Adverb

täynnä

  1. full of, replete with
    Hän on täynnä itseään.
    He is full of himself.
    Historia on täynnä esimerkkejä parturiensa johtamista suurista miehistä.
    History is replete with instances of great men ruled by their barbers.
  2. full (containing the maximum possible amount of that which can fit in the space available)
    Kannut olivat piripintaan täynnä.
    The jugs were full to the point of overflowing.
  3. (informal) full (having eaten to satisfaction; replete)
    "Olen täynnä", hän sanoi vetäytyen taaksepäin.
    "I'm full", he said, pushing back from the table.

Synonyms
  • (having eaten to satisfaction): kylläinen (adjective)

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.