työtätekevä

Finnish

Etymology

työtä (“work”) +‎ tekevä (“doing, performing”)

Adjective

työtätekevä (comparative uncomparable, superlative uncomparable)

  1. working (in paid employment)
  2. (politics) working (belonging to working class)
  3. (politics) In plural (työtätekevät), the working class.

Declension
Inflection of työtätekevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative työtätekevä työtätekevät
genitive työtätekevän työtätekevien
partitive työtätekevää työtätekeviä
illative työtätekevään työtätekeviin
singular plural
nominative työtätekevä työtätekevät
accusative nom. työtätekevä työtätekevät
gen. työtätekevän
genitive työtätekevän työtätekevien
työtätekeväinrare
partitive työtätekevää työtätekeviä
inessive työtätekevässä työtätekevissä
elative työtätekevästä työtätekevistä
illative työtätekevään työtätekeviin
adessive työtätekevällä työtätekevillä
ablative työtätekevältä työtätekeviltä
allative työtätekevälle työtätekeville
essive työtätekevänä työtätekevinä
translative työtätekeväksi työtätekeviksi
instructive — työtätekevin
abessive työtätekevättä työtätekevittä
comitative — työtätekevine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.