tyttärenpoika

Finnish

Etymology

tyttären (“daughter's”) +‎ poika (“son”)

Noun

tyttärenpoika

  1. son of someone's daughter; grandson

Declension
Inflection of tyttärenpoika (Kotus type 10/koira, ik-j gradation)
nominative tyttärenpoika tyttärenpojat
genitive tyttärenpojan tyttärenpoikien
partitive tyttärenpoikaa tyttärenpoikia
illative tyttärenpoikaan tyttärenpoikiin
singular plural
nominative tyttärenpoika tyttärenpojat
accusative nom. tyttärenpoika tyttärenpojat
gen. tyttärenpojan
genitive tyttärenpojan tyttärenpoikien
tyttärenpoikainrare
partitive tyttärenpoikaa tyttärenpoikia
inessive tyttärenpojassa tyttärenpojissa
elative tyttärenpojasta tyttärenpojista
illative tyttärenpoikaan tyttärenpoikiin
adessive tyttärenpojalla tyttärenpojilla
ablative tyttärenpojalta tyttärenpojilta
allative tyttärenpojalle tyttärenpojille
essive tyttärenpoikana tyttärenpoikina
translative tyttärenpojaksi tyttärenpojiksi
instructive — tyttärenpojin
abessive tyttärenpojatta tyttärenpojitta
comitative — tyttärenpoikineen

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.